GoKalastus

Tervetuloa Gokalastus-sivustolle, josta sinulle aukeaa pääsy Suomen kala-apajille.

 

Yleistä tietoa kalastuksesta

Suomi on yksi maailman parhaimmista kala-apajista. Suomen pinta-alasta 10 prosenttia on vettä ja maassamme on yli 180 000 järveä ja yli 600 jokea. Maamme puhtaissa vesissä elää jopa 67 eri kalalajia   Kalastus on elinkeinoista vanhimpia. Ammattikalastus on taantunut viime vuosina, mutta vapaa-ajan kalastusharrastus on lisääntynyt. Ammattikalastajia on Suomessa noin 1500, joista päätoimisia on noin 200. Sisävesikalastus Suomessa on melkein yksinomaan kotitarvekalastusta. Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Lähes 40 prosenttia väestöstä eli noin 2 miljoonaa suomalaista käy kalassa vähintään kerran vuodessa. Kalastajien määrä on vähentynyt 70 prosenttia vuodesta 1980, mutta yksittäisen kalastajan saalis on kasvanut oleellisesti. Suomessa tavataan säännöllisesti 67 kalalajia, mutta satunnaiset vierailijat mukaan luettuna lajeja on 100. Valkolihaiset kalat hauki, ahven ja kuha ovat yleisimmät saalislajit.

Kalastuksen historia

Esihistoriallisessa Suomessa kalastus oli pääelinkeino. Asumukset sijaitsivat vesien äärellä ja asuinpaikkaa vaihdettiin pyynnin vuotuiskierron mukaan. Vanhimmat asuinpaikka-, pyydys- ja kalanluulöydöt ovat noin 10 000 vuoden ikäisiä. Erävesien kaukokalastus jatkui kausiluonteisena 1600-luvulle saakka. Kaukaisten kalavesien, erämetsien ja kaskien luokse syntyi vähitellen pysyvää maanviljelysasutusta. Eräkauden jälkeen kalastuksesta tuli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Ammattikalastus voimistui 1800-luvulla meri- ja jokialueilla sekä vuosisadan lopusta alkaen järvialueilla. Kalastamisesta saatavat myyntitulot auttoivat siirtymistä rahatalouteen.

Kalastusluvat

Uusi kalastuslaki astui voimaan 1.1.2016. Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita erillistä kalastuslupaa. Kalastusluvat ovat edullisia ja helppo hankkia. Kalastuslupia voi hankkia joko viikoksi tai vuodeksi kerrallaan. Maksuista vastaa Metsähallitus. 18- ja yli 64-vuotiaat saavat kalastaa maksutta. Vapakalastajat voivat kalastonhoitomaksun maksettuaan kalastaa yhdellä vavalla koko maassa kaikilla niillä alueilla.

Kalastustavat

Kalastustekniikka kehittyy koko ajan ja uutta kannattaa kokeilla. Tärkeintä kuitenkin on itse kalastus ja siitä nauttiminen. Kalastustavat voidaan jakaa isku-, pisto-, silmukka-, saarto-, sulku-, trooli- ja verkkokalastukseen. Erityisesti onkiminen on suomalaiselle tuttu harrastus. Onkimalla saa lähes kaikkia Suomen kalalajeja vaikka yleisin saalis onkimalla onkin ehkä pieni särkikala tai ahven. Ongella on mahdollista kuitenkin napata myös ihan kunnon kokoinen lahna tai jopa hauki. Välineinä toimii usein noin neljämetrinen vapa, siima, koho, paino, koukku ja syötti, joka on usein mato tai kärpästoukka. Lisävarusteita on paljon: esimerkiksi kela, haavi, houkutusaine eli mäski, koukunirrottaja, ja feederi.

Tärkeää kalan pyydystyksen kannalta on tietää:

  • missä kalat oleskelevat ja milloin ne ovat paikalla
  • miten narrata kala pyydykseen

Kalan käyttäytymiseen vaikuttaa monia asia:

  • auringonvalo ja sää
  • ravinto
  • veden lämpötila
  • vesistön suoja- ja oleskelupaikat

Miten narrata kalaa?

Kalan narraamiseen vaihtoehtojaa on lukuisia, mutta erityisen tärkeää on ymmärtää kalan käyttäytymistä saalistustilanteessa. Kaikki kalat eivät ota viehettä pelkästään syömisen takia, vaan esimerkiski suojallakseen kutua. Joissain tilanteissa kalan ei odoteta nappaavan viehettä, vaan se yritetään saada kyljestä kiinni koukkuun. Valo kantautuu vedessä neljä kertaa nopeammin kuin ilmassa, kun taas hajut kulkeutuvat vedessä ilmaa hitaammin. Kalan aistit toimivat eri tavalla kuin ihmisen aistit, joten niiden tuntemus on tärkeää onnistuneessa kalastuksessa. Tärkein eroavaisuus on kalan kylkiviiva-aisti, jolla se pystyy ns. kaikuluotaamaan ympäristöään, myös pimeässä. Vedessä uiva viehe, niin kuin kalakin, tuottaa peräänsä vanan kuin lentokone taivaalle. Petokalat hyödyntävät näitä vanoja saalista etsiessään. Niinpä viehe kalastaa jopa monen kymmenen metrin päähän. Värähtelyjen lisäksi kalastuksessa tärkeää on kalan näköaistia houkutteleva viehe, niin värillisesti, kuin liikkumiseltaankin. Vieheen valintaan vaikuttaa moni tekijä, kuten  kalalaji, veden sameus, syvyys ja sää. Tärkeä elementti on myös vieheen tyypillinen uintisyvyys, jotta vieheen saisi juuri haluttuun syvyyteen.  

”Kalastus on minulle rakas harrastus. Lauantaisin avaan radion, istahdan kesämökin rantaan tarkistan viking lotto rivit ja odotan, että kala alkaisi syömään”
-Hannu, eläkeläinen.